Laiska vaiko laiska?

Olen miettinyt blogin uudistamista täysin. Sama ulkoasu ollut koko ajan, toisaalta mihin sitä hyvää vaihtamaan? Joka tapauksessa pidetään pieni infopläjäys 6kk aikaisista tapahtumista.


Ensinnäkin Noa on saavuttanut Juniorivoittaja -14 ja Viron juniorimuotovalion tittelit! Onnea pieni poikanen! Narvassa käytiin tammikuussa kaksipäiväisessä näyttelyissä, joissa molemmissa Noa oli ROP ja ROP-JUN. Isoissa kehissäkin käytiin pyörähtämässä, mutta niistä ei sen suurempia voittoja tullut. Saatiin kuitenkin se, mitä haettiin :)

Noan A/A lonkat!

Noa kävi terveystarkastuksissa maaliskuun lopussa sisarkatraan kanssa. Tutkittiin silmät, lonkat ja kyynärät yhteishintaan 200e Oulun Animagissa. Päästiin vielä vanhalla hinnastolla kun oltiin varattu aika ajoissa. Noan silmät todettiin terveiksi, samoin kyynärät lausuttiiin 0/0 ja lopulta ne kauan pelätyt lonkat. Kyllä mulla huuto pääsi ku Omakoirassa näkyi että A/A! Ihanaa Noa <3 Siskojen tulokset tuli myös tarkistettua ja B/B lonkkien osalta, silmät ja kyynärät yhtä lailla terveet. Nyt voi huokaista helpotuksesta ja todeta että saa tuo Noa nyt pitää pallinsa. Se on ollut tietyssä mielessä helppo uroskoira, ei varsinaisesti haasta ketään tappeluun mutta provosoituu kyllä helposti. Ollaan vahvistettu kontaktia, mutta poika alkaa olemaan siinä iässä että hormoonit jyllää ja pitää näyttää kuinka iso sitä todellisuudessa onkaan. Minun pikkupoika, 43cm ja elopainoa 13,8kg :D

Me käytiin myös Korpilahdella näytelmissä, samoin Kajaanissa, mutta niistä ei tullut oikeastaan mitään. Korpilahdelta vain sileä ERI, mutta Noa käyttäytyikin niin huonosti että ihmettelin miten edes sitä tuli. Seuraavaksi meidän olis tarkoitus suunnata Tampere KVhen Noan kanssa. Lina saa jälleen jäädä kotiin kasvamaan ja kasvattamaan turkkiaan takaisin. Toinen on kuin kynitty kana karvanlähdön jälkeen. En nyt suuren suurta menestystä odota Noalle, poika on keskeneräinen ja näin eespäin, mutta jos nyt pääsisi tuttuja näkemään :)

Linan sterkkkaamistakin pitäisi alkaa miettimään. Ajattelin odottaa seuraaviin juoksuihin ja sen jälkeen varailla aikaa ell. Hieman tietenkin surettaa, olin aikoinani vähän haaveillut Linan pennuttamisesta, mutta toisaalta taas, kai se on kasvattamista jättää joku koira käyttämättä. Olen nimittäin vakavissani harkinnut kennelnimen hankintaa SITTEN kun minulla on rahaa moiseen touhuun tuhlattavaksi. Tällä hetkellä ei ole, eikä oikeastaan paikkaa joissa pentuja edes pitää. Haaveissa olisi mahdollisesti Noan pentu joskus vuosien päästä, sitten kun olen toivon mukaan jonkinlaisessa palkkatyössä ja valuuttaa hieman enemmän kuin tällä hetkellä. Nyt pitäisi vain löytää uusi treenihalli, OKK olisi Hiirosessa ja sinne pääsisi kyllä bussilla, mutta pitäisi sitten tehdä talkoohommia. Ei nekään niin kamalia ole, etenkin jos julkisilla pääsisi. Agilitykentille kovasti kaipaan.